Soinin Sisu  30.7.1927

HYVÄT URHEILUN YSTÄVÄT!

Olen saanut kunniatehtäväkseni esittää teille Soinin Sisun historiikin sen 80-vuotisen taipaleen ajalta. Kokoamani tiedot pohjautuvat Soini-Seuran ylläpitämiin arkistoihin, erityiset kiitokset annan seuran puheenjohtaja Lasse Autiolle. Myös meidänkin seuran ansiokas puuhamies, valmentaja, tilastomies Ilpo Kaukoranta on nähnyt suuren vaivan penkoessaan mm. maakuntalehtien arkistoja. Jo 30 vuotta sitten seuran historian lehtiä penkoneen Jukka Vuorisen yhteenvedot ovat olleet myös käytössä.

Historiikki etenee pääsääntöisesti kronologisessa aikajärjestyksessä, mutta toiminnot ja ajankohdat kulkevat usein myös samanaikaisesti.

Suomen ollessa vielä Venäjän keisarikunnan alaisena autonomisena valtiona, perustettiin vuonna 1898 Soiniinkin nuorisoseura haaraosastoksi Etelä-Pohjanmaan nuorisoseuraan talollisenpoika Matti Heikinmäen johdolla. Suomen ensimmäinen nuorisoseura perustettiin Kauhavalle jo 1881.

Nuorisoseurojen perustaminen oli ajankohtaista mm. tapojen siistimiseksi maaseudulla ja varsinkin kansallisuusaatteen siivittämänä.

Tulevat sortovuodet vain lisäsivät Nuorisoseuran kannatusta ja ohjelmaan otettiin keskustelukerhojen lisäksi erilaisia juhlia sekä enevässä määrin urheilua. Toiminnan alkuvuosina kesäjuhlia pidettiin ainakin Kukonkylässä. 1914-1916-vuosina kesäjuhlien urheilijaniminä mainitaan tuttuja nimiä: M. Uusitalo, Verner Teerimäki, Vertti Patama, Heikki Haukilehto, Kalle ja Nikolai Källi. Myös naisten nimiä mainitaan julkisuudessa. Ensimmäisen kerran ”Sisu” –sana on tiettävästi mainittu v. 1912, jolloin Sisu-nimeen vetäjinä on yhdistetty nimet Junttimäki, Murto ja Keskitalo. Tuona Tukholman olympiakisavuonna syyskuun ensimmäisenä päivänä pidettiin soitto-ja laulujuhlat. Torvisoittokunnan esityksellä alkanut juhla jatkui runonlausunnalla ja urheilukilpailuilla. Yleisin laji oli kolmiottelu. Lisäksi jokin kestävyysmatka ja varsinkin pyöräily säilyivät peruslajeina pitkään.

Jo vuodesta 1913 keskusteltiin voimistelun ja urheilun tarpeellisuudesta nuorison kehittäjänä.

Vuonna 1917 Soinin Nuorisoseuraan liitettiin haaraosastona urheiluosasto nimeltä Sisu. Suomen jouduttua sodan kurimukseen 1918, myös nuoriso- ja urheilutoiminta hiipui moneksi vuodeksi. Uusia seuroja ja yhdistyksiä perustettiin ja osalla näistä tuli olemaan Sisun nousun kannalta ratkaiseva merkitys. Aika tuolloin vapaussodan jälkeen oli hyvin vaikeaa myös urheilurintamalla ja sekavuutta järjestöjen toiminnassa ilmenee pitkälle eteenpäin.

Tänään vietämme Soinin Sisun 80-vuotispäivää, mutta yhtä hyvin voisimme viettää jo 90-vuotispäivää, sillä ensimmäisen kerran Voimistelu- ja Urheiluseura Soinin Sisu esiintyy vanhoissa pöytäkirjoissa siis vuonna 1917. Tarkempi perustamispäivä on 24.2.1917 ja seura toimi omalla organisaatiollaan vuoteen 1927 saakka. Vuodet 1924 – 1926 olivat nukkuvia ja kokouksessa 16.4.1927 seura yhdistettiin äänestyksen jälkeen Nuorisoseuran alaosastoksi nimellä Soinin Voimistelu ja Urheiluseura Sisu. Alkuperäistä perustavan kokouksen pöytäkirjaa ei ole tallella, mutta säännöt ovat. Henkilöt, jotka tuolloin perustivat Sisun ilmeisesti jatkoivat seuratehtävissä useita vuosia. Vuoden 1920 johtokuntaan kuuluivat Vaito Pesola, J.W. Aho, Yrjö Haavisto, Teodor Laukkonen ja Emil Ollikainen. Seuraavan kolmen vuoden aikana mukana olivat edellisten lisäksi Teodor Luoto, Otto Salo, Wainö Ollikainen, Kalle Ahopelto, Wäinö Saarenketo, Juho Mäkitalo, Juho Halla-aho, Onni Ollikainen, Tauno Hankilanoja, Onni Åkerman, Viljo Kujala, Aarne Järvelä, Vaito Kujala ja Kalle Mäkelä. Varmasti oli muitakin, mutta edellä mainitut olivat tuolloin aktiivisimpia. Erittäin huomattavaa on, että lähes samat henkilöt olivat perustamassa Soiniin useita eri yhdistyksiä.

Vanhoissa pöytäkirjoissa on tiedoissa hieman ristiriitaa sillä näyttää siltä, että toiminta jatkui päätöksestä huolimatta omana seuranaan. Virallinen merkintä Sisun perustamisesta on päivätty yhdistysrekisteriin vasta 30.7.1927. SVUL:n EP:n piirin jäseneksi Soinin Sisu liittyi ensimmäisen kerran jo seuraavana vuonna ja urheilulajeiksi valittiin pyöräily ja hiihto.

Seuran ensimmäisinä lajeina olivat voimistelu, hiihto, yleisurheilu, pyöräily ja paini. 1921 seuralla oli myös pallopelijaosto, joka myöhemmin vei pesäpalloa eteenpäin Soinissa. Seuran nimekkäin urheilija 1920-luvulla oli pyöräilijä Teodor Luoto, joka voitti useita piirin kilpailuja mm. mestaruudet matkoilla 5 km ja 10 km Vaasassa. Luotohan oli lahjakkuus, jolle olisi avautunut olympiaedustus Pariisiin 1924, mutta tuolloin varoja matkaan ei löytynyt. Painissa menestyi suojeluskunnan parissakin merkittävää työtä tehnyt Yrjö Haavisto, joka saavutti piirin 3.sijan Lapualla 1921. Kansallisiin yleisurheilukilpailuihinkin osallistuttiin ja vuonna 1927 seuraa edustivat Vaito Kujala kuulassa ja sekä kiekossa ja Uuno Åkerman 5000 metrin juoksussa.

Pidettiin myös hiihtokilpailuja sekä kesäisin yleisurheilukilpailuja voimistelua unohtamatta.

Tapana tuolloin oli, että kilpailujen yhteydessä järjestettiin usein kesäjuhlat tai iltamat, joilla samalla kerättiin varoja urheilulle.

1930-luvulle tultaessa seuran ohjelmassa olivat edelleen samat lajit, mutta yleisurheilu kasvatti hieman suosiotaan ja lajeina olivat mm. 5-ottelu, johon kuuluivat kuula, korkeus, keihäs, 100 m ja 1500 m juoksu. Painimaton hankkimisestakin keskusteltiin, mutta seuran raha eivät tähän riittäneet.

Soinin Nuorisoseuran oma talo Rientola oli valmistunut jo vuonna 1915 ja tätä taloa myös Sisun kaikki urheilijat käyttivät harjoituspaikkanaan. Muutoinkin tehtiin yhteistyötä Nuorisoseuran kanssa.

Kansallisissa kilpailussa seuraa edustivat 1930-luvulla mm. Viljam Hankila korkeushypyssä sekä pituudessa, Kalle Mäkelä 100 m juoksussa sekä kiekossa ja Onni Ollikainen 800 m ja 1500 m juoksussa. Jouko Pesola oli myös erittäin lahjakas 10-ottelija ollen ehdokkaana olympialaisiin.

1930-luku oli kokonaisuudessaan seuran nousun aikaa aina talvisodan syttymiseen saakka.

Erittäin tärkeä merkitys Soinin urheiluelämälle oli paikallisen suojeluskunnan urheilutoiminta. Kilpailijat usein toisaalta Sisua ja toisaalta suojeluskuntaa riippuen kilpailujen järjestämisestä

Suojeluskunnan toimintahan alkoi Soinissa milf porn 17.9.1917 eli samoihin aikoihin Sisun perustamisen kanssa. Huomattavaa on, että toimihenkilöt näissä molemmissa olivat paljolti yhtenevät.

Hiihtopuolella menestyivät sekä suojeluskunnan että Sisun kisoissa varsinkin Tauno Hankilanoja sekä Vaito Pesola.

Urheiluelämä oli vauhdissa koko Suomessa ja Soinikin mieli omaa urheilukenttää, jollaista ei vielä ollut. Kenttätoimikunta perustettiin 1935 ja se oli varsin aktiivinen. Toimikunta piti lukuisia kokouksia, joista viimeinen 24.7.1939. Kenttä buy clomid online vihittiin käyttöön suurin juhlallisuuksin 6.8.1939. Avajaisissa oli peräti 600 henkilöä ja Soinin suojeluskunnan torvisoittokunnan esityksen jälkeen opettaja Vaito Pesola piti vihkiäispuheen ja vastaanottopuheen poliisi Onni Ollikainen.

Aivan erinomaista kentän saamisessa Soiniin oli laajalla yhteistyöllä eri järjestöjen kanssa, jotka olivat Soinin Nuorisoseura, Soinin suojeluskunta, Soinin Lotta-Svärd paikallisosasto, V- ja U-seura Soinin Sisu sekä edustus kansakoulun johtokunnasta. Mainittavaa on, että näissä kaikissa edellä mainituissa järjestöissä vastuunkantajina toimivat lähes sama henkilöt. Joka tapauksessa kenttähanke oli koko Soinin voimainponnistus. Voimainponnistus oli myös kentän peruskorjaus 90-luvulla, jolloin aktiivinen Sisu oli mukana etenkin yleisurheilujaoston voimin puu-ja rahankeräyksen muodossa. Kentälle saatiin kunnan ja seuraväen yhteisponnistuksen voimin kestopäällyste suorituspaikoille ja punamurske juoksuradoille. Talkootyön voimannäyte esitettiin jo vuoden –38 lokakuussa, jolloin rakennettiin hyppyrimäki Soinin Lintuharjulle. Mäkiennätykseksi jäi tietojen mukaan 21,5 metriä. Mäkihypystä löytyy lisätietoa salin perällä olevasta näyttelystä. Ajanjaksolla 18.1.1939- 4.3.1945 pidettiin vain kaksi kokousta ja toiminta oli minimaalista miesten ollessa rintamalla.

Toiminta jatkui sodan jälkeen erittäin vilkkaana ja maaliskuun 1945 vuosikokouksessa lajeiksi hyväksyttiin pyöräily, hiihto, yleisurheilu ja mäenlasku. Kilpailuja pidettiin myös kansallisena ja osanotto oli runsasta kaikissa lajeissa. Naisjaosto perustettiin clomid online 1946 ja samana vuonna saatiin lahjaksi lakkautetun Soinin suojeluskunnan torvet, kaikkiaan 9 kappaletta. Pesäpallossa osallistuttiin piirin sarjoihin miesjoukkueella ja alle 14- vuotiaisten poikajoukkueella.

Alaosastoja päätettiin perustaa sivukylille 1955 vuosikokouksessa ja 1958 näitä oli kaikkiaan neljä: Kukonkylässä Kukon Kunto, Hautakylässä Hautamäen Kiri, Kivijärvi-Ulvo-Vehu eli Kivijärven Kipinä(1957 perustettiin) ja Kolunkylällä Kolun Woima Näistä vahvin oli Kolun Woima, joka oli aloittanut toimintansa ensimmäisen kerran jo vuonna 1923. Woima toimi kaikilla urheilu rintamilla vuosina 1923-1948 ja tämän jälkeen Sisun alaosastona. Seuran ohjelmaan kuului myös henkinen kulttuuri näytelmien ja puheiden muodossa. Alajaostot järjestivät kylillä tapahtumia yhteistyössä kunnankin kanssa.

Yleisurheilussa seuralla oli yksi kärkinimi Martti Heikinmäki, jonka kilpailukausi ajoittui vuosille 1947 – 1952 lajeina matkat 3000m – 5000m. Hän saavutti useita piirinmestaruuksia voittaen myös kansallisia kilpailuja. Tähän ajanjaksoon ajoittuu seuran oman lipun hankkiminen, sillä kokouksessa 31.1.1954 päätettiin hankkia seuralle oma lippu. Tehtävään valittiin lipputoimikunta, jonka tehtävänä oli samalla huolehti lipun rahoittamisesta. Toimikuntaan kuuluivat Urho Ollikainen, Helmi ja Vaito Pesola, Alli Majapuro, Väinö Saarenketo, Vilho Salminen, Lempi Räisänen ja Mauno Ollikainen. Pyöräily pysyi suosittuna lajina ja Alajärven ympäriajossa kunnostautuivat vuonna 1949 Mauno Ollikainen ykkösenä ja Toivo Peura kakkosena. Piirin tasolla pärjättiin myös mäkihypyssä ja nuorissa Matti Saarenketo, Pentti Leminen ja Paavo Silvonen edustivat Etelä-Pohjanmaata alle 16-vuotiaiden talvipäivillä Orimattilassa 1951. Mainittakoon, että jo tuona vuonna Matti Saarenketo oli pujottelussa kuudes. Painia Sisussa oli harrastettu jo sen perustamisesta lähtien, mutta 1950-luvun vaihde oli huippuaikaa ja seuran painijoilla oli mm. omat trikoot, jotka tuolloin olivat harvinaisia. Seuraottelussa Alajärveä vastaan Sisu oli ylivoimainen 1950. Vahvoina lajeina pysyivät varsinkin murtomaahiihto, mäenlasku, yleisurheilu ja pesäpallo aina 1960-luvun alkuun saakka, jolloin yleisurheilu ja hiihto saivat enemmän sijaa. Sisulla oli erittäin vahva pesäpallon miesten edustusjoukkue 1950-luvulla ja 1955 karsittiin jo Suomi-sarjaan. Jatkokarsinnat pidettiin Soinissa, mutta paikan veivät Kauhajoen Karhu sekä Loimaan Leisku. Jatkossa pudottiin 1957 takaisin perussarjaan. Suomi-sarjaan Sisun pesäpalloilijat nousivat vasta 1991 pelaten siinä pari vuotta. Viime vuosikymmenen alun nousuvaiheen taustalla voidaan mainita Jouni Peuran rooli. Alajärvellä itse mestaruussarjassa pelanneen Jounin rooli sittemmin pelaajana, ohjaajana ja tukijanakin on ollut vertaansa vailla. Vaikka pesäpallossa miesten joukkuetta ei ole muutamiin vuosiin enää ollutkaan, niin seuran juniorit ovat pelanneet mallikkaasti. Siitä osoituksena viimekesäinen E-poikien valtakunnan leirillä saavutettu viides sija.

 

Hiihdon maakuntaviesti on aina ollut soinilaisten sydäntä lähellä ja hiihdossa vuosina 1947 – 1977 saavutettiin hyviäkin tuloksia. Ensimmäisen kerran Soini oli virallisissa tuloksissa mukana vuonna 1952, jolloin saavutettiin miehissä 10.sija. Erityisesti poikien viestissä on tullut komeaa menestystä. Vuonna 1973 pojat olivat peräti toisena. Jatkuvasti kolkuteltiin poikaviestin kärkijoukoissa ja voitto tulikin isojen pitäjien joukossa Soiniin vuonna 1977. Joukkueessa hiihtivät Timo Kivikangas, Jari Kiviaho, Jouko Laasala, Tapani Karhu, Ossi Anttila, Jarmo Kiviaho, Reijo Kivelä, Harri Paalimäki, Jorma Kiviaho ja Teuvo Hankilanoja. Maakuntaviestin voittovuoden jälkeen tuli hopeasija heti seuraavana vuonna. Sm-kisoissakin nuoret hiihtäjät ovat saavuttaneet hienoja sijoituksia. Henkilökohtaisten pistesijojen lisäksi vuonna 1978 viestissä M18-sarjassa joukkue Jarmo Kiviaho, Ossi Anttila ja Reijo Kivelä ottivat pronssia. Hiihdon menestys etenkin 70-luvulla oli pitkälti samojen aktiivisten perheiden varassa. Menestyksen parhaina vuosina saatiin Kirkonkylän kuntoradalle ensimmäiset valaistuksetkin. Toivo Peuran toimiessa hiihtojaoston puheenjohtajana järjestettiin varainkeruu moottorikelkan saamiseksi Soiniin, Lehtimäellähän sellainen jo oli. Keräyksen loputtua saatiin kunnan ja Sisun yhteistyöllä hankittua 2-telainen Ockelbo innostamaan hiihtäjiä entistä paremmille laduille.

Suurena hankkeena Sisun historiassa voidaan pitää buy levitra online Yhteistalon rakentamista. Soinin yhteistalo lienee vienyt monen voimat, sillä 50-60-luvuilla toiminta oli hieman pienempää.

Sisun aloitteesta liikkeelle vuonna 1951 lähtenyt hanke oli erittäin raskas ja monimuotoinen urakka. Aikaa rakentamiseen meni melkein seitsemän vuotta ja talo oli valmis 1959, vaikka se oli jo osittain käytössä 1957.

Soinin Sisun ja Nuorisoseuran omistama yhteistalo tuli palvelemaan niin urheilu-kuin kulttuuriväkeäkin suurella palolla aina vuoteen 1973, jolloin se muutettiin mattokutomoksi.

Soinin Sisu hankki varoja toimintaansa pitämällä lukuisia iltamia sekä suosittuja kruunuhäitä yhdessä nuorisoseuran kanssa. Erittäin merkittävän lisän Sisun kassaan saatiin bingotoiminnasta, jonka huippuaika osui vuosiin 1969 – 1971. Tällöin tilaisuuksiin tuotiin väkeä mm. ilmaisilla linja-autokuljetuksilla ja palkinnot olivat todella hyviä käsittäen mm. sähkömankelin, kahvikalustoja, kokonaisen sian, Ruotsin maaottelumatkoja sekä lahjakortteja. Muita mielenkiintoisia varainhankintakeinoja olivat mm. orjamarkkinat, totojuoksu ja tietysti erilaiset arpajaiset.

Vuonna 1984 talo oli jälleen alkuperäisessä käytössään ja sille on tehty mittava remontti. Erilaisia tansseja on pidetty aivan viime vuosiin saakka, mutta nyttemmin ne eivät ole enää kannattavia. buy propecia Yhteistalon mittava peruskorjaus tehtiin muutama vuosi sitten, jolloin rakennukseen vaihdettiin ikkunat, kohennettiin lämpöeristystä ja tehtiin sisustus hyvään kuntoon. Yhteistalolla on ollut kovasti käyttöä tämän koulurakennuksen peruskorjauksen yhteydessä, sillä mm. liikuntatunteja järjestettiin talolla. Yhteistalon asioita on hoitanut aina Sisun ja Nuorisoseuran jäsenistä koostunut talotoimikunta, joka hoitaa taloon liittyvät asiat.

Yhteistalon toimintaa on liittynyt läheisesti Sisun Naisjaoston. Naisjaoston toiminta hiipui perustamisvuoden, -46 jälkeen välillä, mutta aktiivisempi kausi alkoi vuonna 1976, jolloin naisjaosto perustettiin uudelleen. Naisjaoston on auttanut Sisun toimintaa monella tavalla. Yhteistalon astiaston vuokraus ja tilaisuuksien järjestäminen ovat auttaneet urheiluseuran taloutta. Muotinäytökset, joulupukkipalvelu ja grillitoiminnan järjestäminen 80-luvulla Yhteistalon pihassa kentän laidalla on tuonut varoja urheilijoiden stipendeihin ja palkitsemisiin.

1970-luvulta lähtien yleisurheilu on ollut varsin vahva Sisun laji. Nimet Teemu ja Tuomo Hovila, Jukka Vuorinen ja Ari Virkamäki muistetaan sm-kisojen 5.sijasta 4x800metrin viestistä vuonna 1974. Muutamaa vuotta myöhemmin korkeushypyssä etenkin sisarukset Leena ja Ulla Leppäkangas sekä Tuula Mulju olivat maamme kärkinimiä. Leena Leppäkangas nyk. Smolander hyppäsi kahdesti sm-pronssille Kalevan kisoissa, vuodet olivat –80 ja –85. Ennätys 181 olisi kovaa luokkaa tänäkin päivänä. Seuramme tähän mennessä ainoa olympiaedustaja kuulantyöntäjä Aulis Akonniemi alkoi nousta maamme eliittiin 80-luvun alussa. Helsingin MM-kisojen 8. sija 1983 ja Los Angelesin olympiaedustus ja hieno yhdeksäs sija seuraavana vuonna ovat jääneet seuramme arvokkaaseen historiaan. Auliksen ennätys 20.18 nosti miehen kuuluisaan kahdenkympin kerhoon, mikä on kovaa luokkaa 2000-luvullakin.

Seuramme yleisurheilua oli osaltaan nostamassa aktiivinen liikuntasihteeri Rauno Simo, joka veti urheilukouluja silloin vielä vireillä kyläkunnilla. Raunon alkuun laittama yleisurheilukoulu lähti 80-luvulla nostamaan nuoria urheilijoita hyviin saavutuksiin. Nimet Hietala, Kolunsarka, Källit, Koivistot, Keskitalo, Kotanen saavuttivat mitaleja juniorisarjoissa erityisesti heittolajeissa 80-90-luvun vaihteessa. Allekirjoittanut edusti seuraamme kolmissa Kalevan kisoissa vuosina 90-92 pituushypyn karsinnassa. Mieleenpainuvaa oli sisulaisten kannustaminen Helsingin stadionilla vuonna -91. Myös kaksi piirinmestaruutta yleisessä sarjassa jäivät muistojen joukkoon. Korpelan Merjan nousu kohti maamme ykkösheittäjää alkoi 90-luvun puolivälin juniorisarjoista. 19-vuotiaiden EM-kisoissa Merja heitti pronssille Riikassa –99 ja seuraavana vuonna saman sarjan neljänneksi MM-kisoissa Chilessä. Useiden arvokisaedustusten ja sinnikkään harjoittelun myötä Merja on noussut viime suvena maamme ykkösheittäjäksi ja sijoittui Osakan MM-kisoissa kesällä sijalle 16. Ja olympiavuosi on edessä ensi vuonna. Maamme yleisurheilun kärjessä urheilevat tällä hetkellä armeijan harmaissa palvelevat seiväshyppääjä Samuli Järvelä ja aitajuoksija Tuomas Kiviaho. Viime kesänä Jelena Jaakkola nousi otsikoihin jo naistenkin keihäänheitossa. 18-vuotias Jelena heitti neljänneksi N19-sarjan EM-kisoissa Hollannissa ja Kalevan kisojen viidenneksi oman ikäluokan suomenmestaruuden lisäksi. Jelenan Saksassa heittämä N19-sarjan keihäänheiton SE 55,93 luo kovaa pohjaa Sisun urheilun tulevaisuudelle.

Slalomjaoston nousu alkoi 80-luvulla. Antti Piipponen sai aikaan innostuksen nopeuslaskuun itselle ja monelle muullekin. Vuorenmaan rinne on toiminut hyvänä harjoittelu- ja kilpailurinteenä. Antti itsekin on niittänyt menestystä lajin parissa, samoin tyttärensä Piia sekä Virve Mäkelä. Tiina Koivisto pujotteli juniorisarjoissa maamme kärkityttöjen joukossa ja kolkutteli naistenkin kärkeä. Näkyvää slalomjaoston toiminnassa on ollut myös pitkään jatkunut Alppikoulun ohjaaminen Vuorenmaan rinteillä.

Judoharrastajat ovat harrastaneet lajia ensin Yhteistalon tiloissa. Sen jälkeen he ovat kantaneet tatamimatot entiseen ja nyt tähän uusittuun saliin. Harrastajat ovat tehneet ansiokasta toimintaa myös koulusektorilla itsepuolustustaitoja opettaen nuorille.

Terveysliikunnan merkitys on lisääntynyt myös urheiluseuroissa. Suomalaisten huonosta kunnosta pyritään huolehtimaan myös Soinissa. Niinpä Sisu olikin hallinnoimassa parin vuoden ajan pari vuotta sitten päättynyttä Soininhoikka- terveysliikuntahanketta. Monet soinilaiset muistavat ainakin ulkoilupäivän, kun Miedon Juha kävelytti soinilaisia propecia online sauvoillaan rempseitten puheiden säestyksellä. Pysyväksi muistoksi liikuntakipinän lisäksi jäi Kirkonkylän kuntoradan kunnostus ja valaistus välille Museonmäki-Lauttonen. Varttuneemmat ihmiset ovat näyttäneet kuntoilumallia veteraaniurheilun muodossa liikuntareseptejä kirjoittavan ylilääkäri Ahti Honkolan johdolla.

Nykyisin (2015) Soinin Sisun jaostoihin kuuluvat johtokunnan lisäksi yleisurheilu-, pesäpallo-, judo-ja paini-, pyöräily-, ja naisjaosto. Nykyisen johtokunnan puheenjohtajana toimii Merita Myllymäki, varapuheenjohtajana toimii pyöräilyjaoston puheenjohtaja Jan Österlund. Pesäpallojaoston puheenjohtajana toimii Joonas Peura. Sihteerinä ahertaa Saana Peura, yu-jaostoa vetää Anne Hietala, pyöräjaostoa Jan Österlund, judo-ja painijaostoa Eero Nappari ja naisjaostoa johtaa Carita Laasala. Jaostojen toiminta on edelleen vilkasta.

Pitkään mukana olleiden toimijoiden lisäksi tarvitaan tekijöitä myös tulevaisuudessa, onhan meillä puitteet hienossa kunnossa. Sisun toive erillisen liikuntahallin saamiseksi alakoulun yhteyteen kariutui vuosituhannen vaihteessa, mutta olkaamme tyytyväisiä ympärillämme oleviin hienoihin uusiin tiloihin, mitkä edesauttavat niin koulun, kulttuurin kuin urheilunkin eteenpäin viemistä.

Historian lehtiä penkoessa tulee mieleen se asia, miten merkittävää työtä urheilun parissa toimivat ihmiset ovat tehneet Sisun vuosikymmenten aikana. Tuhansittain nuoria on osallistunut seuran toimintaan joko urheilijana toimitsijana, ohjaajana tai vanhempana. Ilman sisulaista urheiluseuratoimintaa olisi kuntamme elämä ollut paljon toiminnaltaan köyhempää. Ja mitä urheiluelämä onkaan antanut niin monelle meille soinilaiselle ja suomalaiselle tulevaisuutta varten? Se on antanut varmasti fyysisen kunnon lisäksi itsevarmuutta, omien rajojen tuntemista ja niiden hyväksymistä. Sitähän se elämä on.

Laatija:Rami Puro ,Soinin Sisun 80 v. priligy online juhlaan 4.11.2007, pieniä muutoksia tehnyt 19.5.2015 Merita Myllymäki